Lamborghini 350 GT 1965

KOKONAISARVIO: 80 PISTETTÄ

Hinta-laatusuhde: 85 pistettä

Omistamisen ilo 2 viikon jälkeen: 95 pistettä

Omistamisen ilo 2 vuoden jälkeen: 89 pistettä

Omistamisen hinta: 50 pistettä

Urheilullisuus: 80 pistettä

Mukavuus: 80 pistettä

Luotettavuus käytettynä:  65 pistettä

Jälleenmyyntiarvo: 100 pistettä

Imagoarvo: 99 pistettä

Symppispisteet: 97 pistettä

Valmistusvuodet: 1964-1966

Moottori: 3.5L V12

Huipputeho: 280 hv 317 kW

Kiihtyvyys 1-100km: 6.8 s

Huippunopeus: 256 km/h

Hintahaitari: Hintahaitari 660.00€- 900.000€

Puolesta: Nimi ja tarina, moottori, äänimaailma, ajamisen aitous ja helppous, ohjaamon laadukkuus ja hiljaisuus, näkyvyys ulos 

Vastaan: Design varauksin, käsiteltävyys kaupungissa, ajoasento, ylläpitokulut 

Vaihtoehto: Ferrari 250 GT

Yhteenveto: Jos auton erinomaisuus mitataan siitä maksettavassa rahassa, niin Ferrarin 60-luvulla valmistetut 250 –sarjan autot ovat maailman parhaita –ylivoimaisesti. Niistä maksetut summat ovat kuin toiselta planeetalta verrattuna muihin nelipyöräisiin. Kaikki eivät kuitenkaan ole aina olleet asiasta samaa mieltä. Vähiten ehkä italialainen diesel traktoreiden valmistaja, Ferruccio Lamborghini. Noin viisikymmentä vuotta sitten viilenä kevät aamuna Ferruccio koputti kiivaasti Enzo Ferrarin toimiston ovea. Hän oli päättänyt henkilökohtaisesti ilmaista tyytymättämyytensä autostaan suoraan itse pääjohtajalle. Enzo, joka hyvin tiesi oman arvonsa ja jolle asiakkaat olivat vain väline, jolla kustannettiin yhtiön kilpaautot, otti vieraan viileästi vastaan. Ferrucio ei ollut tyytyväinen Ferrarinsa laatuun, varsinkin kytkin ja voimansiirto tuottivat jatkuvasti ongelmia. Enzo vastasi huvittuneena että Ferruccio tiesi ilmeisesti enemmän traktoreista kuin urheiluautoista ja viittoi välinpitämättömästi vieraan poistumaan. Ferrucion, italialainen tempperamentti syttyi ja roihusi ilmiliekeissä hänen poistuessa Ferrarilta. Mielessään hän vannoi tekevänsä paremman urheiluauton kuin Enzo. Tästä alkoi kilpailu, josta on ennenkaikkea hyötynyt Ferrari. Sillä jos kukaan, se tarvitsi haastajan tien vastakkaiselle puolelle, haastajan joka edelleen on sen pahin arkivihollinen. 

Ferrucio piti lupauksensa ja perusti traktoritehtaansa viereen omaa nimeään kantavan autotehtaan. Ferruccion tavoite oli yksinkertainen – voittaa Ferrari ja nopeasti. Hän päätti luoda parempia urheiluautoja ja kohdella asiakkaita paremmin, maksoi mitä maksoi. Ensimmäinen Lamborghinin urheiluauto esiteltiinkin jo seuraavana vuonna Torinon autonäyttelyssä. Ei ollut sattumaa että Lamborginin mallimerkintäkin piti olla Ferrarin vastaavaa suurempi – 350GT. Se oli markkinoille tullessaan vuonna 1964 paremmin valmistettu, nopeampi, äänettömämpi ja helpommin hallittavissa kuin vastaavat, kalliimmat 250GT Ferrarit. Tosin eniten auto maksoi itse Ferruciolle, sillä jokaista valmistettua autoa kohti Ferruccio menetti 1.000 dollaria.

 350 GT on kaikkien myöhempien Lamborghinin V12-moottoristen superurheiluautojen kantaisä. Moottorisuunnittelija Giotto Bizzarrini, joka oli suunnitellut Ferrarille legendaarisen GTO:n, suunnitteli Lamborghinille täysin uuden alumiinisen, kaksitoistasylinterisen moottorin, joka istutettiin 350Gt:n konepellin alle. Sen suorituskyky oli vähintäänkin henkeäsalpaava verrattuna ajan standardeihin. Se oli 3,5 litraisena suurempi ja tehokkaampi kuin Ferrarin vastaava. Se tuotti täydet 360hv joka riitti siivittämään konseptiauton huippunopeuden 280 kilometriin tunnissa. Seuraavana vuonna lanseerattu 350 GT -sarjan tuotantoversio oli hiukan kesympi 280 hevosvoimallaan, mutta sekin riitti lyömään Ferrarit nopeudellaan, huippunopeuden noustessa aina 256km/h asti. Ylivertaisen moottorin lisäksi autossa oli moderni viisivaihteinen vaihteisto (Ferrarissa vain neljä vaihdetta) ja neljä nokka-akselia (Ferrarin kahden sijaan). Ferruchio saattoikin hyvillä mielin todeta voittaneensa ensimmäisen erän.

Olen päässyt 350Gt:n ratin taakse muutaman kerran ja joka kerta yllätyn auton hiljaisuudesta ja mukavuudesta. Se on vähemmän vaativa kuin aikakautensa Ferrarit. Sen ulkonäkö jakaa vahvasti mielipiteitä, mutta sisätilojen mittaristo ja penkit ovat parasta mitä Italissa 60-luvulla syntyi. Ollakseen vastaperustetun autovalmistajan ensimmäinen tuote, se on suorastaan häkellyttävän hyvä. Varsinkin kun muistaa että se on tehty haastamaan aikautensa parhaat urheiluautot. Tänään se haastaa ne yhä, myös hinnallaan. 350GT onkin yksi halutuimmista keräilyautoista. Sen hinnat alkavat noin 600.000 eurosta. Parhaista yksilöistä maksetaan jo yli miljoona euroa. Sijoituksena väittäisin 350GT:n olevan Lamborghineista yksi parhaista. Viimeisen viiden vuoden aikana hinnat ovat nouseet noin 100%.